Huopanankosken teki tunnetuksi suomalaisille kalamiehille Juhani Aho vuosisadan alun kirjoillaan. Sittemmin koski on
nähnyt monia eri vaiheita ollen välillä vähemmän mairttelevassa kunnossa. Nykyään koski on puhkeamaisillaan vanhaan loistoonsa määrätietoisen kehitystyön seurauksena. Koski on mm. kalataloudellisesti
kunnostettu ja myös kosken ympäristöä on parannettu. Huopanalla voi edelleen aistia vanhan ajan koskikalastustunnelman. Huopana sijoittuu Kivijärven ja Keiteleen väliselle reitille. Reitin muita koskia
ovat Hilmonkoski ja Keihärinkoski.
Huopanalla kalastetaan nimenomaan järvitaimenta, noita vanhan kansan mullosia tai lohia. Tänä päivänä taimenkanta on tosin pitkälti istutusten varassa, mutta työtä
tehdään paljon taimenen luonnonkierron palauttamiseksi. Koskessa elää myös luontaisesti lisääntyvä harjuskanta.
Vuonna 2000 koski sai uuden hoitajan. Tällä kertaa kosken kalastusoikeudet vuokrasi
Keski-Suomen Maaseutukeskuksen palvelut Oy. Taimenen alamitta nostettiin tällöin 45 ja harjuksen 35 senttimetriin. Vuonna 2002 kalastussääntöjä muutettiin edelleen yhä voimaakkaammin taimen- ja harjuskantoja
turvaavaan suuntaan. "Luonnontaimen" on nyt aina vapautettava! Vuodesta 2001 lähtien on kaikki koskeen istutetut järvitaimenet (1 - 4 v.) merkitty rasvaeväleikkauksin. Tällaisilla merkityillä
taimenilla alamitta on vanha 40 cm. Uusien kalastussääntöjen tarkoituksena on elvyttää taimenen ja harjuksen luontaista elinkiertoa, samalla suurien luonnokantaa/pienpoikasina istutettujen taimenten
saantimahdollisuudet paranevat.
Lue lisää:
